Embedded Files
Tietoa järven tilasta
Tietoa järven tilasta
Uudenmaan ELY-keskuksen kesän 2015 näytteissä vesi on ollut varsin lämmintä pohjan lähelle saakka. Syvin näyte on otettu 1 m pohjan yläpuolelta. Happipitoisuus on alusvedessä ollut jonkin verran heikompi kuin pinnassa, mutta ei huono. Vasta jos happipitoisuus laskee tason 2-3 mg/l alapuolelle, tilanne on heikko. Pohjan lähellä vesi on ollut hieman sameampaa kuin pinnalla, ja humuksen määrää kuvaava väriluku on myös hieman suurempi. Samoin ravinnepitoisuudet (typpi, fosfori) ovat olleet jonkin verran suurempia, rauta ja mangaani jo selvästi suurempia. Tämä on tavallinen tilanne kesäaikaan, kun vesi kerrostuu lämpötilan mukaan, eikä pääse sekoittumaan pohjaa myöten.
Levän määrää kuvaava a-klorofyllin pitoisuus on määritetty pintakerroksesta (0-2 m). Pitoisuus 17 ug/l kuvaa, että vedessä on kyllä levää, mutta ei erityisen paljon. Vedestä on otettu myös kasviplanktonnäyte, josta myöhemmin määritetään, mitä levälajeja vedessä on ollut. Pelkästään a-klorofyllin perusteella ei voi päätellä lajistosta vielä mitään. Tulosten perusteella veden laatu on ollut hyvällä tasolla.
Talvella (helmikuussa 2015) otettujen vesinäytteiden tulokset kertovat, että happipitoisuus pohjan lähellä on ollut melko heikko, mikä on tavallista keski-/lopputalvella. Tilanne on korjaantunut keväällä jäiden lähdön jälkeen, kun järvi on päässyt sekoittumaan. Samalla, kun happipitoisuus on laskenut, ovat veden sameus sekä ravinnepitoisuudet pohjan lähellä kasvaneet.
Tutkimusraportit
Tutkimusraportit
Pohjakartta:
Järven perustiedot:
Järvellä suoritetut vedenlaadun
tutkimukset:
Yhteenvetoraportti:
Pohjaeläintutkimukset:
Kasviplanktontutkimukset:
Tekoälyn (Google Gemini) koostama yhteenveto järven tilasta
Tekoälyn (Google Gemini) koostama yhteenveto järven tilasta
Puontpyölinjärven ekologinen tila on luokiteltu hyväksi, ja se on ominaisuuksiltaan tyypillinen, suhteellisen vähäkuormitteinen pieni humusjärvi.
Mittaustulokset piirtävät järven tilasta seuraavanlaisen kokonaiskuvan:
Lämpötila ja kerrostuneisuus Kesäisin järvi lämpökerrostuu selvästi. Esimerkiksi kesällä 2018 veden pintalämpötila nousi elokuussa 23 celsiusasteeseen, kun taas pohjan lähellä vesi pysytteli viileänä, alle 12-asteisena. Järven harppauskerros muodostuu noin 5–7 metrin syvyyteen, minkä alapuolelle tuuli ei pysty kesäaikaan sekoittamaan vettä.
Happitilanne Veden kerrostuneisuus altistaa järven syvänteet happiongelmille. Sekä loppukesäisin että lopputalvisin järven pohjanläheisessä alusvedessä esiintyy happikatoa, jolloin happipitoisuus laskee alle 2 mg/l tason. Esimerkiksi elokuussa 2018 happipitoisuus viiden metrin syvyyden alapuolella oli vain 0,4–0,8 mg/l. Tilanne kuitenkin korjaantuu säännönmukaisesti keväisin jäiden lähdön jälkeen ja syksyisin vesien viiletessä, jolloin vesi pääsee taas sekoittumaan pohjaa myöten.
Kuormitus, sameus ja veden väri Järven sähkönjohtavuusarvot ovat pieniä, mikä osoittaa, että vesistöön kohdistuu vain erittäin vähän ulkoista kuormitustakuten jätevesiä tai lannoitteiden huuhtoumia. Pintavesi on kesäisin kirkasta (sameusarvot alle 5 FNU) ja näkösyvyys vaihtelee 1,1–2 metrin välillä. Väriluvun perusteella vesi on jonkin verran humuspitoista ja ruskehtavaa.
Sisäinen kuormitus ja ravinteet Pintaveden ravinnepitoisuudet (liukoinen typpi ja fosfori) ovat kesäisin varsin pieniä, mutta pohjan lähellä hapenpuute laukaisee sisäistä kuormitusta. Hapettomissa oloissa raudan ja fosforin väliset sidokset murtuvat, jolloin pohjasedimentistä vapautuu veteen runsaasti ravinteita ja rautaa, mikä samalla sumentaa ja tummentaa pohjavettä. Kun tämä ravinnekertymä syksyn täyskierron yhteydessä sekoittuu pintaveteen, se voi toisinaan innostaa sinilevät kasvuun syys–lokakuussa. Kesäiset klorofylli a -pitoisuudet (esim. 17 µg/l vuonna 2015) ja pintaveden neutraali pH-taso (noin 7) osoittavat, että järvessä on levätuotantoa, mutta määrät pysyvät maltillisina.
Puskurikyky Järven alkaliniteetti on varsin pieni (esim. 0,13–0,28 mmol/l vuonna 2018), joten järven kyky vastustaa muutoksia on heikko. Vähäisen puskurikyvyn vuoksi kaikenlainen happamuus tai ulkoinen ravinnekuormitus voi vaikuttaa järven tilaan nopeasti ja herkästi.
Pohjan tila ja biologia Järven syvänteen pohjaeläimistö kertoo lievästä rehevyydestä, ja pohjan pinta koostuu humusjärville tyypillisestä löyhästä, vesipitoisesta mudasta, josta harvasukasmadot puuttuvat. Happikadoista huolimatta syvänteessä elää muun muassa lievää rehevyyttä sietäviä surviaissääskiä sekä erittäin runsaasti sulkasääsken toukkia, mikä viittaa järven runsaaseen eläinplanktontuotantoon. Biologisten indeksien perusteella pohjaeläimistön tila luokitellaan tyydyttäväksi tai jopa erinomaiseksi.
Page updated
Google Sites
Report abuse